Poistuminen | Toimielimet | Perusturvalautakunta | Pöytäkirja 17.09.2007 | Avaa haku

Perusturvalautakunta
Kokous 17.09.2007 / Pykälä 222




Perusturvalautakunta
§ 222
17.09.2007

Perusturvalautakunnan toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1-8/2007

59/00/310/2007

PERLA § 222

Valmistelija; perusturvajohtaja Jussi Salminen puh. (06) 828 9444 tai 044-780 9444

Perusturvan palvelukeskus

Valtuuston joulukuussa 2006 hyväksymä budjetti oli perusturvan osalta haasteellinen. Tästä syystä on pyritty toimintojen tehostamiseen, tehtäväjakojen selkiinnyttämiseen ja rakenteellisiin muutoksiin. Palvelu- ja kysyntä tarpeen kasvu on ollut huomattava ikärakenteen muutoksesta, suuresta syntyvyydestä ja muuttovoitosta johtuen.

Kasvaneista palvelutarpeista johtuen perusturvan kasvu onkin ollut alkuvuonna vuoteen 2006 verrattuna erityisen voimakasta. Kasvua on ollut 8.4 %. Esim. palvelujen ostot ovat kasvaneet vielä enemmän eli 11.8 %.

Suurimmat palvelutarpeen kasvut ovat vanhustenhuollon ja päivähoidon tulosalueilla. Näihin haasteisiin on pyritty ja tullaan edelleen vastaamaan kehittämishankkeiden ja rakenteellisten muutosten avulla. Vanhus- ja vammaishuollossa rakenteelliset muutokset kohdistuvat erityisesti kotihoitoon, palveluseteliin, sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä kuntouttavaan työotteeseen.

Valtuuston edellyttämä vanhustenhuollon strategia on valmistunut. Se on nyt lausunnolla vanhusneuvostossa ja tulee perusturvalautakunnan kautta valtuuston hyväksyttäväksi. Suuren haasteen strategialle antaa terveyskeskuksen linjaus, jonka mukaan ei lääketieteellisen hoidon tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan tulevaisuudessa muualla kuin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tämä merkitsee vuodeosastopaikkojen oleellista vähentymistä ja vaatii korvaavia toimenpiteitä kaupungilta. Valtuusto saakin ottaa syksyllä 2007 kantaa Honkaharjun tilanteeseen.

Kotihoitohankkeessa tavoitteena on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidoksi. Yhteisen kotihoidon avulla pyritään tehostamaan avohoitoa ja nostamaan kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrää selvästi nykyisestä. Palvelusetelin tavoitteena on uuden vaihtoehtoisen mahdollisuuden antaminen asiakkaille. Koska ikärakenne muuttuu ja tulevaisuudessa on entistä enemmän hyvätuloisia ikäihmisiä, myös palvelusetelillä on tilaa nykyisen järjestelmän tukena. Palveluseteliä ollaan laajentamassa myös säännölliseen kotihoitoon ja vuodenvaihteessa 2007 / 2008 myös kotisairaanhoitoon.. Kuntouttavalla työotteella, ennaltaehkäisevällä työllä ja informaatio-ohjauksella pyritään siihen, että tulevaisuuden 78-vuotiaat ovat samassa kunnossa, kuin nyt 75 vuotta täyttäneet.

Päivähoidossa pyritään antamaan kuntalaisille laadukkaita palveluja monipuolisella ja alueellisesti tasapuolisella palvelurakenteella. Ajankohtaisin haaste on ollut Ykspihlajan päiväkotihoidon järjestäminen, johon on haettu uusia ratkaisumalleja. Päivähoidon jatkuva kasvu syntyvyydestä ja muuttoliikkeestä johtuen on johtanut entistä tiiviimpään yhteistyöhön sivistystoimen ja teknisentoimen kanssa erityisesti Isonkylän ja Rytimäen alueella. Koska perhepäivähoitajia on siirtymässä pikapuolin runsaasti eläkkeelle perhepäivähoidon ammattikuvaa kehitetään omalla lääninhallituksen tukemalla hankkeella.

Sosiaalityössä eli perhetukipalveluissa rakenteelliset muutokset liittyvät erityisesti lastensuojeluun, toimeentulotukeen ja päihdehuoltoon. Rakenteellisilla muutoksilla pyritään parantamaan palveluja ja ennaltaehkäisemää ongelmia, kuitenkin siten, etteivät kustannukset kasvaisi lisääntyvistä tarpeista huolimatta kuin inflaation verran. Alkuvuonna 2007 tässä on onnistuttu hyvin.

Toiminnan taloudellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa on jatkettu aktiivisesti. Talouspäällikkö raportoi lautakunnalle talousarvion toteutumisesta kerran kuukaudessa. Palvelujen tuotteistaminen on kesken. Tuotteistaminen on aloitettu perusturvasta ja siellä päivähoidosta ja vanhusten huollosta.

Asia on kokonaisuutena erittäin tärkeä, jotta pystytään menestyksellisesti hakemaan ja arvioimaan uusia vaihtoehtoisia palvelujen järjestämistapoja ja tarvittaessa kilpailuttamaan niitä. Ostopalveluiden määrä on ollut myös Kokkolassa kasvussa. Ostopalveluiden osuus tulevasta perusturvan budjetista on 12.200.000,00 euroa. Tämä on selvästi enemmän kuin maakunnassa keskimäärin. Ostopalveluiden osuus perusturvan budjetista on kasvamassa 22,5 prosenttiin.

Seutukunnallinen yhteistyö on jatkunut tiiviinä. Maakunnan sosiaalijohtajat kokoontuvat säännöllisesti ja käsittelevät kokouksissaan mm. erityispalvelujen järjestämistä. Tämä antaa hyvän pohjan kunta- ja palvelurakenteen tuomille haasteille. Kuntien täytyy esim. laatia yhteistyössä suunnitelma palvelujen järjestämisistä esim. laajaa väestövastuuta edellyttävissä toiminnoissa.

Maakunnallista päihdehuollon strategiaa / toimintaohjelmaa jatketaan ja seurataan säännöllisesti. Tavoitteena hallinnollisesti yksinkertainen, tarkoituksenmukainen ja laadukas palvelujärjestelmä. Erityisesti terveyskeskuksen, sosiaalitoimien ja järjestön avulla uskotaan luotavan nykyistä parempi palvelujärjestelmä. Yhteistyö saattaa johtaa maakunnallisen päihdehuollon kehittämisyksikön hakemiseen lääninhallituksen erityisrahoituksella syksyllä 2007.

Ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen puuttumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn kiinnitetty erityistä huomiota. Lapsipoliittinen neuvottelukunta tulossa edistämään, valvomaan ja koordinoimaan lasten hyvinvoinnin palveluja.

 

Perhetukipalvelut

Valmistelija; osastopäällikkö Seppo Mattila puh. (06) 828 9446 tai 044-780 9446

Perhetukipalveluosastolla talousarviokulut ovat olleet 67,0 % kahdeksan kuukauden aikana. Talousarviossa suurimpia lisäyksiä on ollut lastensuojelun laitossijoituksissa sekä turvakotitoiminnassa. Lastensuojelullisessa perhekotisijoittamisessa on ollut alkukesän jälkeen kiireistä aikaa. Myös perhekotisijoitukseen varatut määrärahat ylittynevät. Toimeentulotukimenot ovat myös kasvaneet tänä vuonna ja kasvu jatkunee myös ensi vuonna. Toisaalta työmarkkinatuen kuntaosuusmäärärahoissa on tullut säästöä tehokkaiden aktivointitoimenpiteiden ansiosta

Toimeentulotukimenot ovat usean vuoden laskusuunnan jälkeen kääntyneet nousuun. Ajalla 1 – 8 toimeentulotukea on myönnetty 142 000 € enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös toimeentulotukiasiakkaiden määrä on noussut. Myönteisiä toimeentulotukipäätöksiä on tehty 400 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Asiakasmäärän ja toimeentulotukimenojen kasvu johtuu paljolti 1.9.2006 voimaan tulleesta toimeentulotukilain muutoksesta, jossa asumismenot huomioidaan kokonaan toimeentulotukilaskelmassa eikä niistä enää vähennetä 7 % perusosalla katettavaksi, kuten aikaisemmin. Lisäksi monet Kelan maksamat etuudet (eläkkeet, sairauspäiväraha) eivät ole nousseet samassa tahdissa kuin lääkkeet ja muut sairaskulut. Eläkeläisten määrä toimeentulotukiasiakkaina on lisääntynyt. Myös tulottomien määrä eli henkilöitten joilla ei ole muuta ensisijaista tulonlähdettä Kelan maksama asumistuki on lisääntymässä työmarkkinatukiuudistuksen myötä. Uudistuksessa työmarkkinatuen saaja, joka kieltäytyy toimenpiteestä tai keskeyttää toimenpiteen menettää työmarkkinatuen kokonaan.

Ulkomaalaistoimistossa on vastaanotettu 38 kiintiöpakolaista Myanmarista (entinen Burma). Työikäiset ovat sijoittuneet työministeriön hallinnoimaan yhteistyöprojektiin, jonka tarkoituksena on suomen kielen oppiminen työn kautta.

Elatustukeen tuli 5,85 €:n tasokorotus/kk 1.1.2007 alkaen. Lisäksi ennen 2002 vahvistettuihin elatustukiin tuli 5 €:n indeksikorotus. Elatustukea saavia lapsia oli elokuun loppuun mennessä 31 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taso- ja indeksikorotuksen vuoksi elatustukimenot ovat lähes saman suuruiset kuin viime vuonna (- 1 000 €). Elatustukitulot ovat pysyneet viime vuoden tasolla.

Lastensuojelussa laitoshoitoon varatut määrärahat ovat ylittyneet, vaikka laitoksista on myös kotiutunut lapsia kevään ja kesän aikana. Uusien sijoitusten tarve johtuu yhä enenevässä määrin mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntymisestä. Laitoksista on tarkoitus siirtää neljä nuorta perusteilla olevaan lastenkotiin, jonka toiminta käynnistyy marraskuussa –07. Uusien sijaisperheiden rekrytoimiseksi on järjestetty Pride- valmennuskoulutus keväällä. Vuodenvaihteessa on aloitettu sosiaalipäivystys ja se on toteutettu varallaolojärjestelyin. Lastensuojelun organisaatiomuutosta on toteutettu siten, että on siirrytty alueellisesta mallista keskitettyyn malliin.

Koivutuvan toiminta on vakinaistettu vuoden 2007 alusta tavoitteen mukaisesti.

 

Lasten päivähoito

Valmistelija; osastopäällikkö Kai Kytölaakso puh. (06) 828 9356 tai 044-780 9356

Lasten päivähoidon tulosalueella toinen vuosikolmannes ei tuonut helpotusta alkuvuoden kiireiselle ja työntäyteiselle vuodelle. Kesäkuun loppu ja heinäkuu olivat kuitenkin vähän rauhallisempaa aikaa päivähoidon kysynnän osalta. Päivähoidon kesäpäivystys sujui mallikkaasti ja pystyttiin vastaamaan päivähoidon kysyntään hyvin, vaikka osa päiväkodeista oli suljettuna.

Ykspihlajan päiväkodin tilat menivät käyttökieltoon toukokuun lopussa. Ykspihlajan päiväkoti oli kesäajan Peurankadun päiväkodilla ja elokuussa päiväkoti aloitti toimintansa Pikiruukissa. Elokuun puolessa välissä Ykspihlajan esikoululaiset aloittivat esikoulunsa Ykspihlajan koululla, jossa järjestetään myös lasten päivähoito. Ruotsalaisen päiväkodin peruskorjaus alkoi kesällä ja päiväkoti siirtyi myös Pikiruukkiin ”evakkoon” remontoinnin tieltä.

Esikoululaisia aloitti elokuussa reilu kolmekymmentä (30) enemmän kuin edellisinä syksynä.

Päivähoito on laeilla ja asetuksilla säädeltyä toimintaa. Päivähoitoa on tarjottava jokaiselle sitä tarvitsevalla, mikä tarkoittaa päivähoidon subjektiivista oikeutta. Päivähoidossa myös tilanteet hoitopaikkojen tarpeen suhteen saattavat muuttua hyvinkin nopeasti. Pääsääntöisesti hoitopaikkaa on haettava viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Kuitenkin poikkeuksena on, että mikäli tarve johtuu työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, on päivähoitopaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Liitteenä Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 6.5 §:n täsmentämisestä, joka on tullut voimaan 1.8.2007.

LIITE A § 222

Päivähoidon henkilöstön palkkakulujen ylitys on seurausta päivähoidon kysynnän lisääntymisestä, jota on tapahtunut jo viime vuosien aikana. Tammikuussa aloitti Tankkarin ryhmä Nahkurin päiväkodin läheisyydessä ja ruotsinkielisellä puolelle Villan koululla 8 paikkainen ryhmis. Pikiruukissa Ykspihlajan päiväkoti aloitti 24 paikkaisena ( 8 alle 3v. ja 14 yli 3v.). Toimintaa on kuitenkin jo nyt jouduttu laajentamaan yhdellä työntekijällä ja on hyvin todennäköistä, että toimintaa joudutaan edelleen laajentamaan. Päivähoidon tarve yleisesti ei ole laskenut missään vaiheessa. Ainoa notkahdus tapahtuu kesäisin, joka hieman keventää talousarvion palkkojen kehitystä. Päivähoito ei ole siis pystynyt vastaamaan päivähoidon kysyntään omilla vakituisilla työntekijöillään vaan olemme joutuneet palkkaamaan määräaikaisia työntekijöitä myös elokuussa. Liitteessä päivähoidon kehitys.

LIITE B § 222

Erityispäivähoidon tilanne muuttuu aina vain haasteellisemmaksi. Erityispäivähoidon puolella on alettu miettimään toimintojen tehostamista ei kuitenkaan laadun kustannuksella. Erityispäivähoidon tilannetta helpottamaan on saatu uusi kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka aloitti elokuun alussa. Tulliharjun erityisryhmät ovat täyttyneet uudelleen heti toimintakauden alusta, elokuussa. Vakinaisen henkilöstön lisäksi elokuun loppuun mennessä jouduttiin palkkaamaan muutamia avustajia lisää. Lausuntojen ja erityistä tukea tarvitsevien lapsien sekä seurantalapsien määrä on kuitenkin huolestuttavan korkea.

Leikkikenttätoiminta on jatkanut suosiotaan ja toiminut yhtenä hyvänä vaihtoehtona päivähoidolle. Erityisesti Halkokarin ja Rytimäen leikkikentät ovat aikaisempiin vuosiin verrattuna kasvattaneet suosiotaan. Leikkikenttien toiminta on siirtynyt kenttää lähinnä olevan piirin vastuuhenkilön tai päiväkodin johtajan alaisuuteen, jotta saataisiin käyttöön työntekijöiden synergiaetu. Tätä on jatkettu edelleen. Leikkikentät olivat suljettuina heinäkuussa eripituisia jaksoja. Kenttien suljettuna olosta ei ollut haittaa, koska heinäkuu on yleisestikin selvästi hiljaisempi kuukausi. Leikkikenttä toimintaa pyritään vielä syksyllä entisestään tehostamaan, jotta saataisiin vaihtoehtoja raskaalle päivähoidolle.

Kokkolan kaupunki on maksanut vuoden alusta elokuun loppuun kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea sekä Kokkola-tukea yhteenlaskettuna hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan (16.636€). Päivähoidon kysynnän lasku kesäkuukausina näkyy, niinkuin aikaisempinakin vuosina, kuitenkin lisääntymisenä kotihoidontuen ja Kokkola-tuen maksatuksessa.



LIITE C § 222

Vanhusten ja vammaisten palvelut

Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Vammaisten ja vanhusten palveluissa oli kertynyt tuloja 31.8. mennessä 66,1 (tavoite 67 %). Asiakasmaksutuloja oli tuolloin kertynyt vain seitsemältä kuukaudelta, jolloin voidaan olettaa, että tulot tulevat loppuvuodesta ylittämään arvioidun kertymän 8-9 %:lla.

Toimintakulut olivat 70,7 %, joten menojen ylitys on tässä vaiheessa 3,7 %. Eniten ylittyvät henkilöstökulut, joiden käyttö on ollut elokuun loppuun mennessä 72,6 %.

Vammaisten palvelut

Vammaisten palveluasumisen ja laitoshoidon rahat tulevat loppuvuodesta ylittymään. Eniten ylittyvät palvelujen ostot kuntayhtymiltä. Hoitovuorokausien määrä kuitenkin pysyy edellisvuoden tasolla. Määrärahojen ylitys johtuukin lähinnä kustannustason noususta.

Vammaispalvelulain mukaisista avustuksista ja etuuksista tulevat ylittymään vaikeavammaisten asuntojen muutostyörahat, henkilökohtaisen avustajatoiminnan ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen määrärahat. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piiriin on tullut uusia asiakkaita. Tuen piirissä on ollut keskimäärin 15-16 asiakasta. Nyt tuen piirissä on jo 23 asiakasta. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä on edelleenkin noussut. Viime vuoden lopussa kuljetuspalveluja sai 964 asiakasta. Ennusteen mukaan kuljetuspalvelun piirissä on keskimäärin 996 henkilöä kuukaudessa. Kuljetuspalveluista suurin osa annetaan vanhusväestölle. Ajettujen matkojen määrä ei ole kuitenkaan noussut merkittävästi. Matkojen maksimäärästä (18 matkaa x 12 kk / hlö) käytettiin viime vuonna vain 26 %. Tänä vuonna matkoja tultaisiin käyttämään noin 55 400 eli 25,7 % maksimimäärästä.

Psykiatrinen palveluketju on toiminut hyvin johtuen uusista palveluasumispaikoista, joita yksityinen sektori on perustanut Kokkolaan.

Vanhusten palvelut

Vanhusten palveluissa suurimmat määrärahojen ylityspaineet kohdistuvat vakinaisen henkilökunnan sijaisten palkkamenoihin. Sairasloma- ja vuosilomansijaismäärärahat ylittyvät kuten myös vuorotyötä tekevän henkilökunnan viikkovapaiden sijaisrahat (muut sijaiset). Sijaisrahojen käyttöön aiheuttaa paineita myös henkilökunnan lakisääteisen kolmen päivän koulutuksen järjestäminen.

Vanhustyön strategian valmistelutyö käynnistyi helmikuussa. Strategia on valmistunut. Siitä pyydetään lausunto Vanhusneuvostolta, minkä jälkeen se lähetetään eteenpäin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi.

Vanhusväestölle annettua kunnallista kotipalvelua oli annettu heinäkuun loppuun mennessä 333 henkilölle (v. 2006 332 hlöä). Asiakasmäärä ei ole edellisvuodesta kasvanut, mutta käyntimäärissä on tapahtunut merkittävää lisäystä. Heinäkuun loppuun mennessä asiakaskäyntejä oli kertynyt 64 483, kun viime vuonna samaan aikaan käyntejä oli 50 419. Käyntejä tehdään enemmän, mutta käyntiajat ovat lyhyempiä. Muulle väestölle annetun kunnallisen kotipalvelun määrä on myös kasvanut edellisvuodesta.

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteisessä kehittämishankkeessa (KOTO) on meneillään työntekijöiden tiimikoulutus. Työntekijät on jaettu kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteisiin pientiimeihin koko kaupungin alueella. Tiimit toimivat omilla pienalueillaan ja vastaavat alueensa asiakkaiden kotihoidosta.

Kotihoidon palveluseteli otettiin käyttöön 1.3.2007. Tähän mennessä palveluseteli on myönnetty n. 80 asiakkaalle. Eniten seteleitä on annettu sairaalasta kotiutuville ikäihmisille. Palvelusetelillä on voitu edistää hoitoketjun toimivuutta niin, että keskussairaalan sakkopäivät ovat myös tänä vuonna jääneet vähäisiksi. Heinäkuun loppuun mennessä oli kertynyt 147 sakkopäivää (v. 2006 sakkopäiviä kertyi yhteensä 192).

Vanhusten palveluasumisen ja laitoshoidon hoitovuorokausien määrä näyttää olevan nousussa jokaisessa yksikössä verrattuna viime vuoteen Vaiho-osastoa lukuun ottamatta. Vaiho-osaston pienempi hoitovuorokausimäärä johtuu osaston paikkaluvun pienenemisestä, kun osasto siirtyi Honkaharjusta Invalidiliiton palvelutaloon. Hoitovuorokausien nousu johtuu palveluasumis- ja vanhainkotipaikkojen tehokkaasta käytöstä silloin, kun asukas on tilapäisesti pois talosta sekä siitä, että kireän paikkatilanteen johdosta asukkaita on otettu myös ylimääräisille paikoille.

Honkaharjun palvelutalon II-vaiheen suunnittelu jatkuu. Talon kuntokartoitukset on saatettu loppuun. Hanketyöryhmässä on viimeksi selvitetty vaihtoehtona vanhan rakennuksen purkamiselle n. 80-paikkaisen palvelutalon rakentamista.

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuen piirissä oli elokuussa 249 henkilöä, mikä on 37 henkilöä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Heistä oli vanhuksia 160 (136 v. 2006).

Omaishoidon tuen määräraha on toistaiseksi ollut riittävä ja kaikki tukeen oikeutetut ovat päässeet tuen piiriin.

1.4.2007 käyttöön otetun omaishoidon tuen palvelusetelin käyttö on ollut vähäistä. Seteli on vaihtoehto rahalliselle omaishoidon tuen palkkiolle.

 

Perusturvajohtaja
Perusturvalautakunta päättää merkitä tiedoksi toiminnallisten

tavoitteiden toteutumisen tammi-elokuu 2007.

Päätös
Perusturvalautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.





©